Ian McEwan: Polte

McEwan osoittaa hauskasti, että Nobel-palkittu tiedemieskin on vain ihminen. Ihailen McEwanin kykyä ottaa haltuun mitä erilaisempia elämänpiirejä ja asioita, tässä kirjassa ilmastonmuutoksen ja aurinkoenergian - tosin minun asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, miten oikeita hänen tietonsa ovat :)
31.12.2010

Dick, Philip K.: Haudasta kohtuun

Joululahjapokkari, joka kulki mukana junassa. Ihan mielenkiintoinen tarina.
30.12.2010

Olli Jalonen: Poikakirja

Hienosti kirjoitettu lapsuuskuvaus. Ei kuitenkaan tuonut montakaan tunnistamisen hetkeä, vaikka ikäeromme ei ole suuri. Ilmeisesti tyttöjen ja poikien ero on suurempi :)
27.12.2010

Pauliina Susi: Nostalgia

Hauska ja raadollinen kuvaus freelance-toimittajan arjesta. Pauliina Susi kirjoittaa elävää, rikasta kieltä, joka paikoin tuntui liiankin täyteenahdetulta, mutta kokonaisuus on kuitenkin ehdottoman positiivinen.
23.12.2010

John Keats: Yön kirkas tähti

Osui hyllystä käteen lapsenvahtikeikalla. Kirja sisältää 1800-luvun alussa nuorena kuolleen John Keatsin viimeiset 99 kirjettä. - Nyt pitäisi vain vielä lukea hänen runojaan, joita muistelen ostaneeni joskus alennusmyynnistä. (Lisäys myöhemmin: Ne olikin jonkun Grayn runot)
20.12.2010

Arne Nevanlinna: Hjalmar

Ehjempi kirja kuin Marie, jonka jotkut osuudet tuntuivat epäaidoilta. Fanstasian puolelle meni tämänkin kirjan loppu, mutta muuten se oli aika lohduton tarina suomalaisen miehen elämästä.
19.12.2010

Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla

Ensin ihmettelin, miten olen joskus voinut pitää Hämeen-Anttilan kirjoja hyvinä, tämähän on kuin pahinta kioskiviihdettä. Kaksitahoisen kirjan toinen kertomus lontoolaisesta Oliviasta kuitenkin vakuutti, ehkä siksi että ympäristö oli erilainen enkä huomannut kliseitä niin helposti kuin Suomeen sijoittuvissa jaksoissa. Ei tarvitse hankkia kirjahyllyyn (mutta ehkä kuitenkin ostan jos löydän jostain divarista :)
17.12.2010

W.Somerset Maugham: Olosuhteiden oikkuja

Matkalla mukana ollut novellikokoelma, josta riitti lukemista kotiin asti. Novellien tapahtumapaikat vaihtelevat Burmasta Espanjan kautta Englantiin, mikä tuo niihin mukavaa vaihtelua.
15.12.2010

Reijo Mäki: Uhkapelimerkki

Ehdin lukea matkalla vielä sisareni mukaan ottaman dekkarin. Monet moittivat Mäen naiskuvaa, mutta minusta hän vetää ne niin överiksi, ettei sellaisesta voi loukkaantua. Ja löytyi kirjasta yksi sympaattinenkin nainen.
13.12.2010

Jean Rhys: Kvartetti

Matkakumppani oli ottanut mukaan tämän kirjan, joka on olevinaan joku unohdettu merkkiteos 20-luvulta. Eipä vakuuttanut.
12.12.2010

Toni Morrison: Solomonin laulu

Otin lomamatkalle mukaan hyllystä (painoltaan) kevyen pokkarin. Alkupuoli ei oikein imaissut mukaansa, mutta tavallaan kirja oli ihan mielenkiintoinen kurkistus mustien elämään. (Kirjassa he itse puhuivat kyllä neekereistä.)
9.12.2010

Hannu Mäkelä: Äiti

Hannu Mäkelän kirja äitinsä viimeisistä kuukausista vanhainkodin sairasosastolla toi mieleen paljon muistoja oman äitini viimeisistä ajoista.
5.12.2010

Kullervo Rainio: Kuljen veräjästä

Tämä sen sijaan on omakustanne, kuten äitini runotkin. Vanhan miehen mielessä on kuolema.
5.12.2010

Kullervo Rainio: Valitut runot

Lähetin Rainiolle äitini runot, ja hän kiitti lähettämällä minulle omia kokoelmiaan. Tämän hän on saanut julki 1996 vielä pienen kustantamon kautta.
5.12.2010

Hannu Mäkelä: Kivi

Luin kesällä uudelleen miten Hannu Mäkelä eläytyi Eino Leinoon. Jotenkin tämä kirja tuntui samanlaiselta, vaikka Leino ja Kivi olivat kovin erilaisia ja elivät erilaisen elämän. Ehkä ihmisessä kuolinvuoteellaan on kuitenkin jotain samaa?
4.12.2010

Heimo Susi: Elämisen tekniikkaa

Äiti on kuulemma ollut tämän 60-luvun puolivälissä kirjoitetun näytelmän naispäähenkilön esikuvana. Minä en tunnistanut hahmosta mitään, eikä näytelmäkään ollut kovin mielenkiintoinen.
30.11.2010

Markus Nummi: Karkkipäivä

Tämäkin Finlandia-ehdokas oli kirjoitettu hyvin, mutta aihe oli kovin ankea. En pitänyt pikkupojan tajunnanvirtaosuuksista, sellaiset ovat aina keinotekoisen tuntuisia.
28.11.2010

Anja Snellman: Harry H

Ostin divarin euron laarista täydentämään Kauranen/Snellman-kokoelmaani. Kirja oli vielä ällöttävämpi kuin olin ajatellut, sillä Snellman toi itseään esiin vähintään yhtä paljon kuin kohdettaan. Ei Harkimostakaan muodostunut kovin miellyttävää (eikä edes kokonaista) kuvaa.
27.11.2010

Erik Wahlström: Kärpästen kesyttäjä

Hienosti kirjoitettu monitasoinen romaani Runebergistä. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että tämä kirja voittaisi Finlandia-palkinnon.
27.11.2010

Mario Vargas Lhosa: Puhujamies

Minulla on ollut tapana lukea ainakin yksi Nobel-voittajan teos. Tämä valikoitui luettavaksi koska löytyi kirjahyllystä. Kirja oli kaksitasoinen: toisen minäkertojan (joksi voisi kuvitella kirjailijan) osuudet olivat helppoja, mutta alkuperäiskansan parissa asuvan puhujamiehen osuudet suoraan sanoa melko rasittavia. Niitä olisi riittänyt vähemmänkin.
25.11.2010

Merete Mazzarella: Marraskuu

Kirja koostuu neljästä kertomuksesta, jotka osin linkittyvät toisiinsa. Kirja on julkaistu 2005, mutta sen tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2012, jolloin Suomi on miltei samanlainen mutta kuitenkin kovempi yhteiskunta kuin nykyään. Mazzarellan tulevaisuuden visiot ovat mielenkiintoisia ja kauhistuttavalla tavalla todentuntuisia. Muutenkin pidin kirjasta. Ensimmäisen kertomuksen päähenkilö jäi hieman etäiseksi ja epämiellyttäväksi, mutta niin oli ilmeisesti tarkoituskin.
23.11.2010

Riitta Jalonen: Säde

Pieni kirja nuoren tytön tunnelmista kasvattivanhempien kuoltua. Samaa teemaa oli Jalosen tämän syksyn kirjassakin, mikä panee tietysti miettimään omaelämäkerrallisia yhteyksiä.
22.11.2010

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta

En ollut erityisen ihastunut Elina Hirvosen esikoisteokseen, mutta tämä toinen romaani oli todella hyvä. Pidin kaikesta: tyylistä, henkilöitä, tarinasta. Ainoa häiritsemään jäänyt asia oli, ettei kirjassa kerrottu millä varoilla Paul aikoi Afrikassa elää - tai kuolla. Mutta ehkä en vain huomannut mainintaa, tai sitten vaadin kirjalta liikaa realismia :)
20.11.2010

Anu Silfverberg: Kung Po

Hyvä erokuvaus, johon oli täytteeksi lisätty hieman irralliselta tuntuva ajankohtainen pakolaisteema.
17.11.2010

Åke Edwardson: Winterin viimeinen talvi

Tulipa luettua sarjan loppuosat. mutta alkupään osia en kyllä jaksa hankkia käsiini.
9.11.2010

Åke Edwardson: Melkein kuollut mies

Urakoin työmatkakirjan illalla loppuun, jotta pääsin siitä eroon. Tämä oli onneksi jo toiseksi viimeinen Winter-kirja.
3.11.2010

Sakari Toiviainen: Tuska ja hurmio: Mikko Niskanen ja hänen elokuvansa

Samana iltana sain loppuun tämänkin. Perusteellinen kirja, joka keskittyi enemmän elokuviin kuin elämään, mikä oli virkistävää nykyisen juorukulttuurin keskellä.
2.11.2010

Aulikka Oksanen: Tykkimiehen syli

Luen Sakari Toiviaisen kirjoittamaa elämäkertaa Mikko Niskasesta. Sen välipalaksi sopi hyvin tämä Oksasen kirja, joka kertoo hänen ja Niskasen rakkaudesta. Mies on kirjassa tietysti toisen niminen, mutta hyvin hänet tunnistaa repliikkejä ja eleitä myöten - niin tutuksi Niskanen on elokuvarooliensa myötä tullut minullekin.
2.11.2010

Johanna Sinisalo: Sankarit

Mietin taannoin, miksi Kalevalaa on hyödynnetty niin vähän suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Johanna Sinisalon Sankarit siirtää Kalevalan hahmot nykypäivään. Tulos on paikoin riemastuttava, mutta kokonaisuus jää sekavaksi. Ehkä olisi kannattanut keskittyä muutamaan hahmoon eikä koettaa kirjoittaa uusiksi koko Kalevalaa.
26.10.2010

Riitta Jalonen: Hyvää yötä Irma Noora

Jännä pieni kirja.
22.10.2010

Merete Mazzarella: Täti ja krokotiili

Ostin divarista tentinvalvonnan viihdykkeeksi. Esseekirja on julkaistu 1995, mutta en ollut lukenut sitä aiemmin. Mazzarella kirjoittaa kuolemasta, ystävyydestä, kehosta ja lainaa monia muita kirjailijoita ja kirjoittajia. Englannissa julkaistu almanakkatyyppinen kokoelma päiväkirjateksteistä jäi kiinnostamaan.
21.10.2010

Riikka Pulkkinen: Totta

En ollut erityisen ihastunut Pulkkisen ensimmäiseen kirjaan, eikä tämäkään oikein innostanut. Henkilöt jäivät vieraiksi ja muutama epäloogisuus häiritsi.
19.10.2010

P.D.James: Yksityispotilas

Tätini mielestä dekkarin juoni pitäisi pystyä mahduttamaan pariin sataan sivuun. Alan olla samaa mieltä: tässäkin kirjassa oli aivan tarpeettoman perusteellista kerrontaa juonen kannalta turhista asioista.
15.10.2010

Åke Edwardson: Armahin maa

Tämä oli yhtenäisempi kuin edelinen lukemani Edwardson. En oikeastaan ole erityisen innostunut rikoskirjallisuudesta, mutta pokkarit mahtuvat käsilaukkuun työmatkalukemiseksi.
9.10.2010

Donna Leon: Ystävä sä lapsien

Kirjan aiheena ovat laittomat adoptiot, jotka eivät komisario Brunettin mielestä aina ole kovin isoja rikoksia. Lukijan sympatiatkin ovat epätoivoisen isän puolella.
3.10.2010

Johan Huizinga: Keskiajan syksy

Kirja oli jäänyt ikuisuuslainaan kirjahyllyyni opiskeluajoista lähtien. Minulla oli sellainen mielikuva, että luin sen aikanaan tenttiin kovin hätäisesti ja halusin lukea sen joskus uudelleen. Sopiva aika tuli vasta nyt kun olin kaksi viikkoa Punkaharjulla aslak-kuntoutuksessa. Mieltymykseni ovat tainneet muuttua, sillä kirja tuntui tosi kankeasti kirjoitetulta enkä saanut sitä loppuun ennen kuin kotimatkalla junassa. Ehkä olinkin muistellut Iltalian renessanssi -kirjaa, jonka luin samaan tenttiin.
1.10.2010

Åke Edwardson: Kivinen purje

Aluksi pidin tyylistä, mutta kokonaisuutena kirja oli hajanainen ja aivan liian pitkä.
17.9.2010

Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneet

Ostinpa minäkin Suomen suosituimman kirjan, mutta divarista puoleen hintaan. Yllättävän samantapaisia teemoja kuin Snellmanin Parvekejumalissa, mutta pidin enemmän Lehtolaisen tavasta käsitellä asiaa.
12.9.2010

Juhani Aho: Lastuja I

Tätä taas olen lukenut iltalukemisena. Viehättävää eskapismia 1800-luvun lopulle.
11.9.2010

Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä kertomuksia

Junalukemisena työmatkoilla paksu pokkari kesti aika pitkään. Jotkut kertomukset olivat tosi kivoja, kaikista en pitänyt.
10.9.2010

Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone

Kirjasta jäi vähän tylsä olo: olisi Joensuu voinut edes hieman onnellisemmin tarinansa päättää. Toisaalta kirja ei kuitenkaan sisältänyt sellaisia raakuuksia, joihin joissain mainoksissa oli viitattu. Ehkä se oli haluttu saada näyttämään rajummalta kuin olikaan.
9.9.2010

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Luen junassa Sinisalon novelleja, jotka saivat minut palaamaan myös hänen Finlandia-palkittuun romaaniinsa. Pidin siitä yhtä paljon kuin ennenkin, ellen enemmänkin. Nyt bongasin myös asian johon en aiemmilla lukukerroilla ollut osannut kiinnittää huomiota: Sinisalo siteeraa asiantuntijaosuuksissa Turun yliopiston professori Markku Soikkelia.
5.9.2010

Inkeri Kilpinen: Toisinajattelija

Ostin jo talvella kirjaston poistomyynnistä, mutta lukeminen oli jäänyt. Tapasin Inkeri Kilpisen ja hänen miehensä Harveyn nuorena usein isäni luona, joten hänen elämänsä kiinnosti. Paljon siihen on mahtunutkin: pari avioliittoa, pari lasta, pari ammattia, petetyksi tulemista sekä henkilökohtaisessa että ammatillisessa elämässä. Katkeruus taistolaisia kohtaan tuntui kuitenkin liioitetulta: kirjan loppuun oli liitetty kuva Tiedonantajan vaalivetoomussivulta vuodelta 1983 (muistini mukaan), josta jokainen voisi vielä tarkistaa ketkä kaikki olivat aikanaan väärällä puolella.
4.9.2010

Carol Shields: Rakkauden tasavalta

Ostin joskus kirjaston poistomyynnistä ja luin nyt, kun halusin jotain vähän nykyaikaisempaa Juhani Ahon vastapainoksi. Kirja kertoi keski-ikäisistä ihmisistä, jotka löytävät rakkauden mutta miettivät uskaltavatko antautua sille. Siinä sanottiin sama mitä on itsekin hiljan ajatellut: jokaisella ihmisellä pitäisi olla joku, jolle hän on läheisin. Onneksi minulla on.
29.8.2010 

Juhani Aho: Heränneitä

Novelleja, joiden aiheena on ihmisten uskonnollinen herääminen. Monet aiheet tulivat myöhemmin uusiokäyttöön Kevät ja takatalvi -romaanissa. Vaikea ajatella, että Aho olisi itse ajatellut, että esim. romaanikäsikirjoituksen tuleen heittäminen olisi Jumalalle otollinen teko.
24.8.2010

David Nicholls: One day

Mielenkiintoinen idea: kahden ihmisen elämää seurataan aina samana päivänä, heinäkuun 15., kahdenkymmenen vuoden ajan. Oli hieman haasteellista lukea pitkästä aikaa englanniksi, mutta sujuihan se. Päähenkilöistä Emma oli sympaattinen mutta en koko aikana ymmärtänyt what was so great about Dexter.
23.8.2010

Juhani Aho: Panu

Luin kirjan loppuun Nilsiässä, lähellä niitä seutuja jonne tämä kristinuskon ja pakanuuden taisteluista kertova tarina sijoittuu. Alussa kirjailijan sympatiat tuntuvat olevan tasan eri osapuolten välillä, mutta loppua kohden Panusta tehdään sellainen pahis, että kristinuskon voitto tuntuu oikeutetulta :)
14.8.2010

Lindblom-Ylänne Sari, Nevgi Anne (Toim.): Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja

Syksyn opintoihini liittyvä kirja, tosin liian vanha painos joten joudun ilmeisesti lukemaan uudemmankin. No kertaus on opintojen äiti :)
13.8.2010

Juhani Aho: Kevät ja takatalvi

Juhani Ahon suuri herännäisromaani, joka ei kirjana mielestäni asetu täysin heränneitten puolelle, vaikka päähenkilöstä lopulta herännäispappi tuleekin.
8.8.2010

Juhani Aho: Helsinkiin

Nuoren ylioppilaan matka Kuopista Helsinkiin opintoja aloittamaan. Helttunen ja Uusi-Hallila pitivät päähenkilöä vastenmielisenä, minusta kertomus on hauska.
6.8.2010

Juhani Aho: Maailman murjoma

Kolkko tarina miehestä jonka pienen onnen rautatie tuhoaa.
6.8.2010

Juhani Aho: Esimerkin vuoksi

Nuori pappi päättää lopettaa tupakanpolton, mutta se ei olekaan niin yksinkertaista kuin hän luuli. Nyt liki 130 vuotta myöhemmin Suomesta aiotaan tehdä savuton maa. Mahtaakohan sekään käydä niin helposti kuin on suunnteltu?
6.8.2010

Juhani Aho: Hellmannin herra

Kuvaus öykkärimäisestä talonisännästä, jolla yritetään antaa opetus.
5.8.2010

Juhani Aho: Rautatie

Täytyy myöntää, että kyllähän tämä on hyvä. Nuorempana en tainnut oikein osata arvostaa sitä.
5.8.2010

Juhani Aho: Muuan markkinamies

Alakuloinen tarina kulkurimiehestä, joka ajautuu järkiavioliittoon.
4.8.2010

Juhani Aho: Ensimmäiset novellit

Aloitin Juhani Aho -urakan. Saa nähdä miten pitkään jaksan. Ensimmäiset novellit tuntuivat ainakin aika vanhanaikaisilta.
3.8.2010

Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Halila: Juhani Aho -vastakohtien tasapainoa

Iisalmen Juhani Aho -päivien ostos. Kouluille kirjoitettu kirja, jossa ei ollut oikeastaan mitään uutta, mutta paljon hyviä valokuvia.
1.8.2010

Donna Leon: Haurasta lasia

Lomalukemista
30.7.2010

Donna Leon: Verikivet

Lomalukemista
29.7.2010

Donna Leon: Ajasta ikuisuuteen

Lomalukemista
28.7.2010

Donna Leon: Kuolma tekee tiliä

Lomalukemista
27.7.2010

Michel de Montaigne: Esseitä

Luin tätä iltalukemisena aina muutaman esseen kerrallaan. Ostin talvella alennusmyynnistä, mutta lukemista olen suunnitellut jo vuosia. Ei sellainen elämys kuin olin odottanut, Montaigne lainaa oikeastaan enemmän muita kuin kirjoittaa omia ajatuksiaan. Huomiota kiinnitti, että melkein kaikki Montaignen siteeraamat kirjoittajat olivat antiikista, joko Kreikasta tai Roomasta - eikä yksikään ollut nainen.
26.7.2010

Donna Leon: Kuolema oopperassa

Lomalukemista
26.7.2010

Guilio Lenoni: Valon salaisuus

Lomalukemista
26.7.2010

Guilio Lenoni: Mosaiikkimurha

Lomalukemista
24.7.2010

Georges Perec: Elämä Käyttöohje

Kirjallisuuspiirin seuraava kirja. Mielenkiintoinen lukuelämys.
19.7.2010

L. Onerva: Eino Leino

Perusteellinen elämäkerta, josta puuttui ainoastaan Leinon suhde Aino Kallakseen.
12.7.2010

Joel Haahtela: Katoamispiste

Mielenkiintoinen tarina kirjailijasta Raija Siekkisen jäljillä.
6.7.2010

Hannu Mäkelä: Mestari

Leinon proosan jälkeen tuli tarve päivittää tiedot Leinon elämästä, mutta tämä Mäkelän kirja oli kyllä enempi fiktiota.
5.7.2010

Eino Leino: Elämän koreus

Runokirjan alussa on Leinon kirjoitus 25-vuotisesta runoilijaurastaan.
1.7.2010

Eino Leino: Jaana Rönty

1.7.2010

Eino Leino: Onnen orja

Viimeinen osa sijoittuu Roomaan. Rakkaudesta tässäkin on kysymys, juoni huipentuu murhayritykseen jonka jälkeen seuraa resignaatio. Sarja oli positiivinen yllätys, Leinohan tunnetaan paremmin runoilijana. Ei hänen tyylinsä ihan Ahon tai Lehtosen tasoa ole, mutta kyllä kirjat luki muutenkin kuin juonen takia. Niissä oli mukavaa hienovaraista huumoria.
29.6.2010

Eino Leino: Naisen orja

Tässä osassa Tamminen on siirtynyt naisystävänsä kanssa Kööpenhaminaan.
28.6.2010

Eino Leino: Rahan orja

Jatkoa Johannes Tammisen elämään, tällä kertaa Pariisissa.
28.6.2010

Eino Leino: Työn orja

Takaisin Leinoon. Ostin muutama vuosi sitten SKS:n alennusmyynnistä Leinon Orja-sarjan, mutta nyt vasta innostuin lukemaan mielenkiintoista ajankuvaa viime vuosisadan alusta. Ensimmäinen osa tapahtuu Berliinissä.
27.6.2010

Hilja Valtonen: Kilroy oli täällä

Väärinkäsityksille perustuva komedia, josta tehdyn elokuvan muistan joskus nähneeni.
26.6.2010

Hilja Valtonen: Rakas Vihtori

Tämä taas oli selvää viihdettä. Oikeastaan aika emansipatorinen juoni naisesta joka kohoaa kyläsuutarin tyttärestä kansanedustajaksi.
25.6.2010

Kersti Bergroth: Anja

Mielenkiintoista lukea kirjaa josta ei tiedä mitään. Oletin että kustannusmaailmaan sijoittuva tarina onnettomasta rakkaudesta on aikanaan tarkoitettu melko vakavaksi kirjallisuudeksi.
25.6.2010

Eino Leino: Seikkailijatar

Lisää Leinoa. Juhannuksena pitää lukea suomalaista kirjallisuutta, mieluiten Juhani Ahoa tai Joel Lehtosta, mutta niiden puutteessa tämäkin kävi, vaikkei tarina Suomeen sijoittunutkaan.
25.6.2010

Ian McEwan: Ajan lapsi

Tämän muistan ostaneeni, mutta koska sitä ei löynytkään hyllystä, lainasin kirjastosta. Kirja on suosikkejani McEwanin tuotannossa.
25.6.2010

Eino Leino: Rikos

Lapsenvahtikeikalla käteen osunut pienoisromaani. Mietin mikä oli saanut tyttäreni lainaamaan kirjastosta kirjan joka kertoi äidin ja tyttären ihastumisesta samaan mieheen.
24.6.2010

Leena Lander: Liekin lapset

Olin odottanut tätä kirjaa jo pitkään, ensin sen ilmestymistä jota mainostettiin jo vuosi sitten, ja sitten kirjan löytymistä divarista. Lander on lempikirjailijoitani, joten olisin tietysti voinut ostaa kirjan täyteen hintaankin, mutta hyvää kannattaa odottaa ja säästin samalla hieman :) Pidin kirjasta, vaikka ei se ihan Käskyn tasolle yltänyt. Nykyaikaan sijoittunut osuus oli minusta turha.
23.6.2010

Ian McEwan: Rannalla

Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran (1.10.2007), pidin sitä niin mitättömänä, että myöhemmin unohdin kuitenkin ostaneeni sen divarista McEwan-kokoelmani täydennykseksi. Ostin siis uudelleen kun näin alennuspokkarin :) ja tällä kertaa pidin kirjasta kovasti. McEwan kirjoittaa hienosti, vaikkei juoni olekaan niin palkitseva kuin useimmissa muissa hänen kirjoissaan.
18.6.2010

L Onerva: Mirdja

Mirdja ja Midrjan miehet. Oikeastaan aika pitkästyttävä tarina naisesta, johon kaikki rakastuivat mutta joka ei itse osannut rakastaa.
17.6.2010

Anja Snellman: Parvekejumalat

Taattua Snellmania: ajankohtainen aihe, naisnäkökulma ja kielellä leikittelyä. Minua kyllä nämä Muukalaistalot ja Virtasaaret ärsyttävät (miksei voi kirjoittaa Vuosaari kun siitä kuitenkin on kysymys?). Juonikin oli, tosin ehkä vähän yliampuva, eivätkä kaikki henkilöhahmot kasvaneet ihmisiksi. Mutta lukihan tämän (ja osti tietysti hyllyyn muiden Kaurasten/Snellmanien jatkoksi).
14.6.2010

Paul Auster: Kuun maisema

Taattua Austeria: mielenkiintoinen juoni, jossa oli sopivia, tosin aika ennalta arvattavia käänteitä.
12.6.2010

Matti Pulkkinen: Ehdotus rakkausromaaniksi

Kirjasta oli taannoin juttu Parnassossa. Kiinnostuin kun luin että Pulkkinen kirjoitti kirjan aivoinfarktinsa jälkeen. Hieman sekava se olikin, mutta niin taisi olla myös Romaanihenkilön kuolema jos oikein muistan. Jäin miettimään mitä Pulkkiselle nykyisin kuuluu. Parnasson juttua hän ainakin kommentoi seuraavassa numerossa ihan asiallisesti.
10.6.2010

Paul Auster: Yksinäisyyden äärellä

Kaksiosainen kirja, jossa Auster muistelee isäänsä (Näkymättömän miehen muotokuva) ja miettii muistin olemusta (Muistin kirja). Ostin pokkarina junalukemiseksi, ja pidän tallessa.
9.6.2010

Cormac McCarthy: Tie

Yllättävän intensiivisellä insinööriproosalla kirjoitettu dystopia, jossa ei tapahtunut juuri mitään, mutta joka silti säilytti jännitteensä loppuun saakka.
2.6.2010

Anna Kortelainen: Eri kivaa! Onerva - kaupungin naiset 1910

Ateneumin näyttelyyn liittyvä kirja naisten elämästä Helsingissä 1910-luvulla.
29.5.2010

Isabel Allende: Sydämeni Inés

Mitähän varten minä tamänkin ostin? Onneksi sentään divarista puoleen hintaan. Allenden uusimmat kirjat ovat olleet aika laadutonta viihdettä, vaikka niillä tavallaan jotain historiallista mielenkiintoa onkin. Tämä romaani sijoittui Chilen valloitukseen 1500-luvulle.
28.5.2010

Doris Lessing: Ruoho laulaa

Lessingin esikoisteos, josta hän kirjoitti paljon elämäkerrassaan. Vahva kuvaus köyhän valkoisen tilallisen vaimon vähittäisestä murtumisesta.
23.5.2010

Irène Némirovsky: Ranskalainen sarja

Luin tämän ensimmäisen kerran vuosi sitten kirjallisuuspiiriin, ja jo silloin ajattelin että luen kirjan vielä uudelleen. Teeman talvisarja Ranskalainen kylä toi aihepiirin mieleen, ja palasin tähän todella hyvään romaaniin.
22.5.2010

Merete Mazzarella: Pääsiäinen

Kirjapiirin vaihtoehtokirjana on jo aiemminkin (16.2.2004) lukemani kuvaus suomenruotsalaisen naisen yksinäisestä pääsiäisestä. Ihmeen paljon nainen oli kiinni edellisen sukupolven kokemuksissa. Oikeastaan aika tylsä kirja.
18.5.2010

Kari Hukkila: Kerettiläisesseet

Sain matkalukemisena kulkeneen kirjan loppuun vasta kun tein työmatkan Tampereelle. Lukioaikaisen tuttavan kirja oli niin täynnä tietoa, että se sai minut tuntemaan itseni jos nyt ei ihan tyhmäksi niin melkein :)
18.5.2010

Daphne du Maurier: Serkkuni Raakel

Kirjapiirin seuraava kirja. Olin lukenut sen joskus nuorena, enkä muistanut miten huonosti kirjoitettu se on.
15.5.2010

Claes Andersson: Luova mieli

Äitienpäivälahja esikoiselta, joka ilahduttavasti haluaa rohkaista minuakin luovaan työhön. Anderssonin lähestymistapa luovuuteen oli ehkä hieman liian psykologinen lapsuuden grandioositeetteineen, mutta ajatuksia kirja kyllä herätti. Mm. se, että kirjoittamiseen tarvitaan vahva halu - asia joka minulta ilmeisesti on melkein aina puuttunut.
12.5.2010

Panu Rajala: Lasinkirkas, hullunrohkea. Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta

Elämäkerrassa oli julkaistuihin päiväkirjoihin verrattuna uutta vain viimeiset vuodet. Kuvaus elämästä vanhenevan alkoholistin rinnalla sai minut kauhulla ajattelemaan omaa tulevaisuuttani.
9.5.2010

Timo Kelaranta: Paratiisi

Seiskytluku ja progemusiikki houkuttivat lainaamaan tämän ohuen kirjan kirjaston uutuushyllystä. Kelaranta kirjoittaa hyvin, puhekieli oli luontevaa ja päähenkilössä jotain tutunoloista. Ihan kiva kirja :)
5.5.2010

Aila Meriluoto: Peter Peter

Tietysti piti lukea tämäkin. Aluksi tuntui, että Meriluoto oli tosiaan onnistunut tekemään kirjallisuutta omista tunteistaan. Kirjeiden, päiväkirjamerkintöjen, romaaniluonnoksen pätkien ja lopun puheosuuden muodostama kokonaisuus oli kuitenkin aika sekava. Se oli ilmeisesti ainoa tapa jolla Meriluoto sai mukaan kaiken mitä oli tapahtunut. Ja kirjahan ei ollut kosto:)
4.4.2010

Aila Meriluoto: Vaarallista kokea, päiväkirja 1953-1975

Meriluoto kertoo päiväkirjoissaan samat asiat kuin elämäkertakin: tähän ajanjaksoon sijoittuu yksi suuri rakkaus ja monia pieniä, joiden kohdalla rakkaudesta puhuminen on ehkä liioittelua. Sitä Meriluoto kuitenkin koko ajan kaipaa ja etsii, arkisen yksinhuoltajaelämänsä ohessa. Kirjojakin syntyy, sekä omia että käännöksiä.
3.5.2010

Doris Lessing: Varjoissa vaeltaja

Omaelämäkerta vuosilta 1949-62 kertoo kirjoittamisesta, miehistä ja kommunistisesta puolueesta - ja suuresta määrästä tuntemattomia ihmisiä kuten ulkomaiset elämäkerrat usein. Lessing kirjoittaa kuitenkin niin sujuvasti ja analyyttisesti, että kirjaa oli kiva lukea.
1.5.2010

Markku Soikkeli: Kuninkaan tekijät

Avovävyn kirjoittama aikuisfantasia oli ihan sujuva, mutta genre on minulle aika vieras. Tarina toi hieman mieleen Ursula Le Guinin Maameri-sarjan, josta pidän kovasti (miltei enemmän kuin TSH:sta).
30.4.2010

Aila Meriluoto: Lasimaalauksen läpi

Panu Rajanlan kirjoittamaa elämäkertaa odotellessani luin mitä Meriluoto itse opiskeluvuosistaan kirjoitti. Jännää miten vahva runoilija-identiteetti ja varma usko omien töiden erinomaisuuteen joillain on. (Minullehan tämä tosin oli tuttua jo entuudestaan.) Meriluodon Lasimaalauksessa on muutama todella kaunis runo, tai sitten niistä on vain oppinut pitämään kun niitä on lainattu niin paljon:
Ei mikään voi kuolla,
ei kukat, ei tuuli,
ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee
ja kukat jää taakse
ja muualla tuuli soi.

Minua koskettavat tietysti myös K:lle kirjoitetut runot, kuten
Ja kynnet syöpyen toistemme lihaan,
käsikädessä, allamme jäätyvä maa
me kuljemme, koskaan kykenemättä
enää päästämään runneltua kättä, -
kaks poloista peikkoa, rakastavaa.

- Mutta tietysti Meriluoto lopulta irroitti otteensa.
26.4.2010

Kari Enqvist: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat

Enqvist kirjoittaa sujuvasti, mutta teksti poukkoili vähän sinne sun tänne. Atomipommin koostumuksen yksityiskohtainen kuvaus ei kiinnostanut, Enqvistin vanhempien sairaudet kyllä. Jäin taas ajattelemaan, miten rikasta elämäni on kun minulla on lapsia.
25.4.2010

Paavo Haavikko: Prospero

Tämä meni edellisen jatkona, vaikka alkoikin jo vähän kyllästyttää...
24.4.2010

Paavo Haavikko: Vuosien aurinkoiset varjot

Mauno Saaren Haavikko-elämäkerrasta lähtien on mielessä ollut lukea uudelleen mitä Haavikko itse elämästään kirjoitti. En ollut muistanutkaan, että ainakin runsas kolmannes kirjasta koostui Marja-Liisa Vartion kirjeistä ja päiväkirjamerkinnöistä. Pidin Haavikon omasta tekstistä enemmän.
18.4.2010

Joyce Carol Oates: Putous

Tämän olin ostanut viime vuonna divarista, nyt sekin tuli luettua. Oates kirjoittaa hyvin, mutta tarinat eivät oikestaan ole kovin merkittäviä.
16.4.2010

Joyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär

Sain synttärilahjaksi tämän vanhanajan kunnon romaanin. Lopun kirjeenvaihto oli mielestäni irrallinen ja psykologisesti epäuskottava.
11.4.2010

Antti Hyry: Uuni

Kirjallisuuspiirin pakkoluenta. Uunin rakentaminen vielä meni yllättävänkin kevyesti, mutta urkuihintutustumismatka Ruotsiin oli tappavan tylsä.
6.4.2010

Markku Kivinen: Betonijumalia

Ihmettelen miten joku haluaa vielä liki kuuskymppisenä julkaista näin mitättömän lapsuus- ja nuoruusmuistelon. Alkupuolella eri kertoja-poikia oli liikaa, ja naisopettajan osuudet jäivät aivan irrallisiksi.
5.4.2010

Graham Greene: Näyttelijät

Nyt vasta sain luettua Haitin maanjäristyksen myötä mieleen nousseen Haiti-kirjan. Ensin se piti huutaa Huuto-netistä, sitten lukea muut odottamassa olevat kirjat...Luen Greeneä aina mielelläni, nytkin tekisi mieli jatkaa mutta kirjallisuuspiirivelvollisuudet painavat.
4.4.2010

Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun

Tämä taistolaislapsuudesta kertova romaani sen sijaan sai laajalti huomiota, eikä turhaan. Kirja on hauska ja tuo minullekin paljon muistoja mieleen, vaikka kuulunkin hieman vanhempaan sukupolveen.
3.4.2010

Laura Honkasalo: Metsästä tuli syöjätär

Valitettavasti Honkasalon kamalat avioerokokemukset ovat ilmeisesti aitoja, sillä hän kirjoitti samat kohtaukset repliikkejä myöten jo tässä esikoisteoksessaan. Esikoinen on nuortenkirja, siksi se ilmeisesti aikanaan jäi vähälle huomiolle.
2.4.2010

Laura Honkasalo: Eropaperit

Tämä kirja oli aivan liian pitkä, samanlaiset kohtaukset ja tunnelmat toistuivat turhan monta kertaa. Tarina oli myös epäuskottava, ei kai niin kauheaa isää ja äitipuolta voisi olla olemassa? Toisaalta Honkasalo kirjoittaa niin hienosti, että kustannustoimittajakaan ei ehkä ole raatsinut käsitellä kirjaa tarpeeksi rankalla kädellä. Erityisesti pidin seuraavasta kohdasta, jossa keskimmäinen päähenkilö muistelee lapsuuttaan:
He olivat nähneet miten isä kuivui ja kutistui kunnes oli läpikuultava kuin vahattu paperi. Niin kuin kaikki muukin kotona, isä oli yritetty saada riittämään mahdollisimman pitkään.
31.3.2010

W.G.Sebald: Saturnuksen renkaat

Ihanan sivistynyt ja rauhallinen kirja kävelymatkasta Etelä-Englannin rannikolla.
29.3.2010

Hannu Väisänen: Kupera ja kovera

Trilogian kolmas osa on yhtä kiehtovaa kerrontaa kuin edellisetkin. Antero on erittäin sympaattinen. Väisänen kertoo elävästi taiteen tekemisestä ja opiskelijan asunto-ongelmista.
28.3.2010

Nadine Gordimer: Ei seuraa matkalleni

Romaani rotusorron murtumisen ajasta Etelä-Afrikassa keskittyy lähinnä valkoisen naispäähenkilön henkilökohtaiseen elämään. Silti mielenkiintoista ajankuvaa.
26.3.2010

Marko Leino: Ansa

Tätä kehuttiin kovasti viime syksyn arvosteluissa, mutta minusta kirja oli tylsempi kuin aiempi Epäilys. Kansainvälinen huumakauppa ei kiinnosta, ja väkivaltaa oli turhan paljon.
19.3.2010

Henning Mankell: Savuna ilmaan

Tämä oli pettymys. Ei kirja ollut oikea romaani, vaan proosamuotoon kirjoitettu tv-sarjan käsikirjoitus. No täydentääpä Mankell-kokoelmaani kuitenkin, ja puoleen hintaan divarista.
16.3.2010

Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi

Ostin tyttärentyttärelle syntymäpäivälahjaksi, vaikka meneekin varmaan vielä muutama vuosi ennen kuin hänelle näin pitkiä satuja pystyy lukemaan. Kivoja ne olivat.
16.3.2010

Thomas Mann: Joosef ruokkija

Sain vihdoin urakan päätökseen, enkä varmaan enää lue sarjaa uudelleen, sen verran pitkä se oli. Vaikka vannomatta paras, pidin kyllä Mannin tyylistä. Se oli tavallaan raskasta, mutta sisälsi myös huumoria. Ajattelin lukea vielä saman kertomuksen uudesta raamatun käännöksestä, siellä se on huomattavasti lyhyempi.
14.3.2010

Ayaan Hirsi Ali: Pakomatkalla

Kirjallisuuspiirin seuraava kirja, en olisi muuten varmaan tullut lukeneeksikaan. Avasi mielenkiintoisia näkökulmia somalialaiseen kulttuuriin ja pakolaisuuteen, mutta kirjalliselta tasoltaan oli aika tavanomainen omaelämäkerta.
11.3.2010

Thomas Mann: Joosef Epyptissä

En ollut tiennyt/muistanut, että Joosef eli Egyptissä samaan aikaan kuin Sinuhe. Kas kun he eivät tavanneet toisiaan :-)
4.3.2010

Thomas Mann: Nuori Joosef

Tarina on vasta alussa, tämän kirjan lopussa Joosef myydään orjaksi.
28.2.2010

Taina Parviainen (toim.): Käännekohtia

Hiljaisen työpäivän ratoksi löytyi hyllystä aikanaan johtokunnan kevätlahjaksi saamani kirja, jota en ollut ajatellut koskaan lukea. 12 suomalaista eri alojen johtajaa kertoi käännekohdista elämässään tai urallaan. Aloitin Mikael Jungerista, jonka uran viimeisin käännekohta ei tähän 2007 ilmestyneeseen kirjaan vielä ollut ehtinut. Oikeastaan ihan mielenkiintoinen kirja.
26.2.2010

Ursula K. Le Guin: Pimeä lipas

Ostin alennusmyynnistä ja luin työmatkoilla. Scifi-novelleja erilaisista aihepiireitä, myös maameri-maailmasta. Novellissa Verkkaan, valtakuntia laajemmaksi oli vieraalla planeetalla samanlainen tietoinen ekosysteemi kuin Avatar-elokuvassa.
26.2.2010

Asko Sahlberg: He

Olen pitänyt kovasti joistain Sahlbergin kirjoista, ja tämä oli taas sellainen. Lyhyt kirja, tiivistä kerrontaa, mutta erittäin tehokkaasti.
23.2.2010

Thomas Mann: Jaakobin tarina

Minun oli jo pitkään tehnyt mieli lukea joku vanhanajan kunnon romaani. Kun Hannu Marttila kertoi blogissaan lukevansa Thomas Mannin Joosef-sarjaa, minä muistin että olin itsekin suunnitellut lukevani sen joskus, se on hyllyssä äidin perintönä. Ensimmäinen osa, Jaakobin tarina, täyttikin odotukset - kunhan olin selvinnyt ensimmäiset 50 sivua kestäneistä johdantopohdinnoista.
21.2.2010

Hanif Kureishi: Olisi vähän kerrottavaa

Tämä oli huono kirja. Juonessa oli ihmeellisiä banaalisuuksia, eikä kerrontakaan kiehtonut. Kyllä Kureishi saa nyt minulta jäädä.
17.2.2010

Mari Mörö: Kuuri

Luin uudelleen kirjallisuuspiiriä varten. Tällä kertaa kirjasta tuntui muodostuvan kiinteämpi kokonaisuus, mutta ihmettelen edelleen sen tarkoitusta.
13.2.2010

Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti: merkintöjä elämästäni

Andesson ei ole suinkaan kirjannut tähän teokseen jokaista sydämensä lyöntiä, mutta monia asioista hän kyllä käsittelee: lapsuutta, nuoruutta, musikkia, lääketiedettä, kirjailijanuraa, rakkautta, politiikkaa. Lempeän kirjan ainoa kritiikki kohdistuu ansaitusti Suvi-Anne Siimekseen ja Matti Vanhaseen.
10.2.2010

Hanif Kureishi: Lähtö ja neljä muuta tarinaa

Tässä kirjassa oli ilmeisesti huono käännös, sillä teksti ei ollut likikään yhtä sujuvaa kuin Kureishin esikoisteoksessa. Kirjan kertomukset käsittelivät eroa ja elämää eron jälkeen.
10.2.2010

Hanif Kureishi: Esikaupunkien Buddha

Sujuvasti kirjoitettu tarina intialaistaustaisen nuoren miehen seikkailuista 70-luvun Lontoossa ja sen esikaupungeissa. Paljon tuttua musiikkia.
7.2.2010

Håkan Nesser: Ewa Morenon juttu

Minulle aiemmin tuntematon ruotsalainen rikoskirjailija. Ihan ok kirja, mutta en kiirehdi lainaamaan lisää.
5.2.2010

Hannu Mäkelä: Mikä sanomatta jää

Hannu Mäkelä vaihtoi taannoin Otavalta Tammeen kuulemani mukaan siksi, ettei suostunut kirjojensa editointiin. Kustannustoimittajan kättä tämäkin teos olisi kaivannut: loppuun on liitetty täysin turha luku, jossa näkökulma siirtyy kirjan varsinaisen päähenkilön vaimolle. Kirja kertoo keski-ikäisen miehen rakastumisesta nuoreen naiseen, mutta Hannu Mäkelän ja Anna Kortelaisen avioerolle tältä sivulta vahvistusta hakeville tämäkään kirja ei tuo varmuutta.
4.2.2010

Marko Leino: Epäilys

Marko Leinon viime syksynä ilmestynyttä kirjaa kehuttiin kovasti. Ajattelin lukea ensin hänen ensimmäisen rikoskirjansa, koska luulin että siinä olisi sama poliisi, mutta niin ei taida ollakaan. Leino kirjoittaa hyvin, joten ei tämäkään lukukokemus turha ollut.
1.2.2010

Eric Hobsbawn: Rosvot

Vaihteeksi tietokirjallisuutta, alennusmyyntiostos rosvouden historiasta. Muuten asiallisen tekstin seasta pisti silmään tällainen:
Yksikään ihminen ei voi kuitenkaan paeta kohtaloaan. Luonto viitoitti Sabaten tulevan uran. Aivan kuten on olemassa naisia, jotka ovat omimmillaan sängyssä, on myös miehiä, jotka parhaiten toteuttavat itseään toiminnan kautta.
27.1.2010

Tiina Kaila: Bruno

Ostin divarin euron laarista, koska kirja oli kaunis ja muistelin että se oli myös hyvä. No siinä vähän petyin, en meinannut jaksaa pitkiä filosofisia ja metafyysisiä pohdintoja. Ihmettelin taas, miten jollekin tulee mieleen kirjoittaa tällainen kirja.
25.1.201o

Anu Korhonen: Silmän ilot - kauneuden kulttuurihistoriaa

Toinen alennusmyyntiostos. Mielenkiintoinen kirja 1500- ja 1600-lukujen kauneuskäsityksistä. Eivät ne niin kovin erilaisia olleet kuin nykyään.
18.1.2010

Suvi Niinisalo: Vedenneitojen lähteillä

Akateemisen alennusmyynnistä ostamani kaunis kirja vedenneidoista. Hienojen kuvien lisäksi myös tietopuolista tekstiä ja satuja.
16.1.2010

Markku Envall: Mikä keisarin on

Yhdentekeviä pohdintoja erilaisista aiheista. Ihmettelen miten fiksuna pitämäni ihminen jaksaa kirjoittaa niin paljon jumalasta.
16.1.2010

Paul Auster: Mies pimeässä ja Matkoja kirjoittajankammiosta

Pidän Austerin kirjoista, niissä on aina jotain jännää. Nämä kaksi pienoisromaania käsittelevät kirjailijan ja hänen luomiensa henkilöhahmojen suhteita. Jonkun arvostelun perusteella luin jälkimmäisen ensin, sillä se on kirjoitettu aikaisemmin - itse en olisi ehkä sitä huomannut. Lukujärjestys oli hyvä, joskin ensimmäinen kertomus oli sitten hienoinen pettymys: fiktion määrä fiktiossa väheni kertomuksen myötä ja kokonaisuus oli jotenkin muodoton.
14.1.2020

Sana Krasikov: Vielä vuosi

Kirjapiirin seuraava kirja. Taas novelleja siirtolaisuudesta, tällä kertaa georgialaisista. Eivät mielestäni kirjallisesti yhtä hyviä kuin Jhumpa Lahirin intialaisista kertovat, henkilöt eivät tulleet eläviksi ja koskettaviksi. Kiva silti lukea, avarsi tämä taas näköaloja erilaiseen kulttuuriin.
10.1.2010

Ingmar Bergman: Saraband

Elokuvan käsikirjoitus. Lukiessa hämäsi sama asia kuin katsoessakin: Miksi entisen avioparin piti olla olevinaan Kohtauksia eräästä avioliitosta -tarinan Johan ja Marianne, kun tässä heidän ikäerokseen oli laitettu 20 vuotta ja Johanille aiempi avioliitto? Toinen vieraannuttava asia oli isän viha lastaan kohtaan. Eivät vanhemmat saa vihata lapsiaan :-)
6.1.2010

Mereta Mazzarella: Hyvä kosketus

Ostin alennusmyynnistä. Alussa hieman tuskastuin, sillä Mazzarella lainasi mielestäni liian tiuhaan muita kirjoittajia sairauksia ja hoitotyötä kuvatessaan. Olisin kaivannut enemmän hänen omaa ääntään. Loppupuolella sitä sitten tulikin, ja kirja oli kyllä ihan mukava lukukokemus.
6.1.2010

Veronica Pimenoff: Pimeän pihan piilot

Oli yllättävää, miten ajankohtaisia aiheita Pimenoffin 1982 julkaistu kirja sisälsi. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Länsi-Berliiniin, jossa jo silloin olivat esillä maahanmuuttajiin ja sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat, jotka vasta myöhemmin tulivat Suomeen.
5.1.2010

Tommi Melender: Ranskalainen ystävä

Mitähän varten mitättömään tarinaan oli pitänyt liittää muutama tosi vastenmielinen väkivaltakuvaus? Ehkä juuri siksi, että kirja oli muuten aika joutava. Olisi pitänyt jättää se kesken, mutta kirjojen kesken jättäminen on minulle vaikeaa.
1.1.2010